Tykkimiehet ry:n perustava kokous oli 25.5.1965 Tykistökoulussa Santahaminassa. Kokoukseen osallistui yhteensä 102 kenttätykistön ja rannikkotykistön upseeria, aliupseeria ja upseerioppilasta, jotka päättivät perustaa Tykistökoulun perinneyhdistys -nimisen yhdistyksen. Aloitteen tekijöinä olivat Suomen Tykistökoulun 1918 upseerikokelaskurssien valtuuskunta kenraaliluutnantti Uolevi Poppiuksen johdolla sekä Tykistökoulun johtaja eversti Kauko Mäkipää.
Yhdistyksen perustamissopimuksen allekirjoittivat 22.6.1965 kenraaliluutnantti U Poppius, eversti K Mäkipää, eversti R Aaltonen ja sotilasmestari T Tapanila. Yhdistysrekisteriin Tykistökoulun perinneyhdistys merkittiin 28.6.1965. Yhdistyksen tarkoituksena sääntöjensä mukaisesti oli vaalia tykistöllisen koulutuksen perinteitä ja toimia tykistöllisten aselajien yhdyssiteenä.
Yhdistyksen nimi muutettiin 26.10.1967 Tykistön perinneyhdistykseksi. Syynä nimenmuutokseen oli kenttätykistön ja rannikkotykistön erottuminen omiksi aselajeikseen ja jo tiedossa ollut Tykistökoulun siirto Niinisaloon.
Perinneyhdistyksen ensimmäinen suururakka oli Tykistökoulun lipun valmistuksen rahoittaminen koko maassa järjestetyn keräyksen avulla. Lippu lahjoitettiin Tykistökoululle 7.2.1968.
Seuraavana vuonna Tykistön perinneyhdistys käynnisti kenttätykistömuseohankkeen. Toteuttamissuunnitelmassa päädyttiin periaateratkaisuun, jonka mukaisesti ensin järjestetään kenttätykistönäyttely Sotamuseon yhteydessä ja saatujen kokemusten perusteella jatketaan kenttätykistömuseon suunnittelua ja varaudutaan kiertävien näyttelyjen järjestämiseen.
Kenttätykistönäyttely 73 järjestettiin 25.5.-17.9.1973 Sotamuseon tiloissa. Kenttätykistömuseotoimikunta perustettiin Tykistön perinneyhdistyksen aloitteesta 23.1.1974. Toimikunnan puheenjohtajana oli vuorineuvos Erkki Partanen. Toimikunta sai työnsä valmiiksi 23.1.1975. Työn perusteella perustettiin Tykistömuseo Niinisaloon 2.7.1977 ja museon ylläpitäjänä oli Tykkimiehet ry.
Tykistön perinneyhdistyksen puheenjohtajana oli toiminut perustamisesta alkaen kenraaliluutnantti Uolevi Poppius. Hänen seuraajakseen valittiin 17.3.1975 vuorineuvos Erkki Partanen. Tykistön perinneyhdistyksen nimi muutettiin 21.10.1975 Tykkimiehet ry:ksi, joka on edelleen yhdistyksen nimi. Uusi nimi oli osoitus yhdistyksen toimikentän laajentumisesta koko valtakuntaan ja sen kaikkia tykkimiehiä käsittäväksi.
Tykkimiehet ry:n toiminnan keskeisiä tuloksia ovat muun muassa
- Tykistömuseon ylläpitäminen Niinisalossa
- Tykistö 200- vuotta juhlatilaisuuksien järjestäminen vuonna 1994 yhteistoiminnassa Suomen Kenttätykistön säätiön kanssa
- Tykistömuseon siirtäminen Niinisalosta Hämeenlinnaan vuosina 1994 – 1997
- Tykistömuseon avaaminen Hämeenlinnassa 12.5.1997 ja museon ylläpitäminen ja kehittäminen
- Ihantalan Ihme – dokumenttielokuvan valmistaminen vuonna 2000
- Valtakunnallisen Tulikomentoja – lehden julkaisun aloittaminen vuonna 2001. Lehden edeltäjä oli Uudenmaan Tykistökillan Tulikomentoja – lehti.
- Yhteistoiminnan voimakas lisääminen Suomen Kenttätykistön säätiön kanssa
- Korpisodan suurvoitto- kuvaus Ilomantsin taisteluista kesältä 1944, valmistui 2003
- Tykistö eri aikakausina CD-esitys valmistuu keväällä 2004
- Syväriltä – Nietjärvelle dokumenttielokuva valmistuu keväällä 2005
| Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet |
|
| Kenraaliluutnantti Uolevi Poppius |
1965 - 1975 |
|
Vuorineuvos Erkki Partanen
Toimitusjohtaja Aarne Hakala |
1975 – 1978
1978- 1982 |
| Kauppaneuvos Erik Berner |
1982 – 1988 |
| Ekonomi Seppo S Jokipii |
1988 - 1992 |
| Professori Matti Peltonen |
1992 - 1996 |
| Kauppaneuvos Pertti Niemistö |
1996 – 1998 |
| Diplomi-insinööri Jorma Keino |
1999 – 2000 |
| Kenraalimajuri Asko Sivula |
2000 – 2003 |
| Prikaatikenraali Jouko Alasjärvi |
2004 – |
Yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti Jouko Huhtala vuonna 2010. |
