Sotilaan Tie - toiminnallinen näyttely Tykkipihan Erikoisnäyttelyrakennuksessa 5/2011
Näyttely kertoo sotilaan, erityisesti tykkimiehen, elämästä läpi vuosisatojen toiminnallisuuden kautta. Rooman vallan ajoista suomalaisen sotilaan arkeen 2000-luvulla.
Sotilaan Tie -näyttely tarjoaa aktiivisen osallistumisen kautta välineitä ymmärtää ja käsitellä sotaa. Näyttelyn alussa kävijä haastetaan sodan problematisointiin:
Miksi sotia käydään? Ovatko sodat oikeutettuja? Oliko Suomen talvisota oikeutettu? |
 |
Näyttelyyn on rakennettu myös juoksuhauta, jossa voi kokea minuutin kestävän ensimmäisen maailmansodan tykistökeskityksen.
|
|
Näyttelyssä ei tarjota valmiita vastauksia kysymyksiin, kuten perinteisessä museonäyttelyssä, vaan vierailun aikana annetaan mahdollisuus oman mielipiteen muodostamiseen.
Kävijän itsensä on mahdollista kokeilla sotilaan varusteita eri aikakausilta ja tutustua omakohtaisesti sotilaan olosuhteisiin sodan ja rauhan aikana.
Kerää 5-20 hengen ryhmä ja tule tutustumaan Sotilaan tie - näyttelyyn.
Näyttelyyn on varattava opastusaika etukäteen museolta.
Näyttely on avoinna maanantaista - perjantaihin.
Opastuskierros kestää noin 40 minuuttia.
|
|
Kaurialan lukion oppilaat testaavat kaasunaamareita.
|
|
|
Museomestari Ilkka Vahtokari esittelee pitkäjousta Tampereen Kalevan lukion oppilaille Sotilaan tie- näyttelyssä.
|
|
Tykistökenraali Vilho Petter Nenosen huone museon toisessa kerroksessa 1/2011
Huoneessa esitellään Suomen tykistön merkittävimmän kehittäjän, tykistökenraali Vilho Petter Nenosen (6.3.1883–17.2.1960) elämää hänen lapsuudesta eläkevuosiin asti. Matemaattisesti ja teknisesti lahjakas Nenonen siirtyi tykistöstä kiinnostuttuaan vuonna 1901 Haminan kadettikoulusta Mihailovin tykistöakatemiaan Pietariin ja palveli tykistöupseerina Venäjällä aina talveen 1918 asti, jolloin hän saapui takaisin Suomeen. Suomen tykistössä hän palveli vuoteen 1947 asti. |
|
 |
|
Suomen pitkäaikaisinta tykistön tarkastajaa pidetäänkin suomalaisen tykistön isänä. Itsenäisen Suomen tykistön ampumateknillisessä ja -taidollisessa kehitystyössä Nenosen panos olikin korvaamaton. Hän kehitti tykistön toimintaa suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi esimerkiksi tulimuotojen ja tulenjohtotoiminnan osalta ja korosti ammunnan täydellisen valmistelun tärkeyttä. Nenosen tarmokas kehitystyö näkyi myös tykistön ratkaisevan tärkeässä roolissa kesän 1944 torjuntavoitoissa. Näistä ansioistaan tykistön toiminnan kehittäjänä Nenonen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8.1.1945.
Huoneessa Nenosen elämää kuvataan tekstien, kuvien ja esineiden kautta. Esillä on muun muassa Nenosen kehittämä ilmakuvauskamera, hylsy tykinlaukauksesta, jonka Nenonen ampui Oulun valtauksen yhteydessä 3.2.1918 sekä Hitlerin adjutantin Nenoselle lahjoittama tarkkuuskello. Lisäksi huoneeseen on rakennettu Nenosen työhuone. |
|
Tarkkuuskello
|
|
