1.4.1990 - 31.12.1992

Eversti Sivula paneutui tarkastaja-aikanaan erityisesti uuden kaluston käyttöön oton ohjeistamiseen sekä organisaatioiden ja tykkimieshengen kehittämiseen. Merkittävä päätös oli kranaatinheitinkoulutuksen siirtäminen prikaateissa kenttätykistörykmenttien vastuulle samoin kuin tykki- ja kranaatinheitinmiesten koulutuksen yhdistäminen Reserviupseerikoulussa tuliasema- ja tulenjohtopattereihin. Yhdistäminen oli mahdollista koska sekä ohjesäännöt, oppaat ja varomääräykset oli yhdenmukaistettu ja tulenjohto-, mittaus- sekä viestikoulutus toteutettiin yhteisen ohjeistuksen perusteella. Samalla koko tykistön ja kranaatinheittimistön tulenkäyttö yhdenmukaistettiin ja siirrettiin yhden johdon alaisuuteen. Tykistön tarkastaja vastasi tulenkäytön ja tykistön kehittämisestä ja jalkaväen tarkastaja kranaatinheittimistön kehittämisestä.

Myöskin pataljoonatasoinen viestikoulutus siirrettiin kenttätykistörykmentteihin. Tähän oli selkeät perusteet kun todettiin, että 80 % pataljoonan viestiliikenteestä liittyi tulenkäyttöön.

Rauhan ajan tykistön organisaatioiden kehittämisessä suurin saavutus oli Tykistöprikaatin perustaminen ja kertausharjoituskoulutuksen siirtäminen Tykistökoulusta Kankaanpään patteristoon, johon keskitettiin myös raketinheitinkoulutus.

Tiedustelun kehittäminen oli keskeytynyt 1980- luvulla varojen puutteeseen. Eversti Sivula käynnisti uudelleen tiedustelulennokkihankkeen. Vuosina 1991 ja 1992 järjestettiin kenttäkokeita talvi- ja kesäoloissa Ranger- lentotiedustelujärjestelmälle, mutta hanke jouduttiin jälleen keskeyttämään aloitetun Saksan kaupan myötä, joka sitoi uudelleen käyttöön suunnitellut varat. Tulokset olivat kuitenkin lupaavia ja loivat pohjaa tulevaisuuden lentotiedusteluhankkeelle. Saksasta hankittu tykki- ja raketinheitinkalusto ampumatarvikkeineen paransi tykistön kalustotilannetta huomattavasti. Saksasta hankittiin muun muassa 122 H 63-, 130 K 54-, 155 H 55- kenttätykkejä sekä 122 RakH 89-raketinheittimiä ja 122 PSH 74-panssarihaupitseja.

Tykistön operatiivinen ja taktinen tulenkäyttö määriteltiin aiemmasta poiketen. Eversti  Sivula otti käyttöön tykistön tehtävänä operatiivisen tulenkäytön, joka yhdisti käytössä olleet vastatykistö- ja kaukotoiminnan sekä yhtymän tykistön käytön.

Eversti Sivula yhdisti tarkastajakautenaan tykistön kilta- ja muut maanpuolustusjärjestöt ponnistelemaan yhteistoiminnassa tykistön hyväksi. Sivula siirtyi tykistön tarkastajan tehtävästä Maavoimaesikuntaan apulaismaavoimapäälliköksi, josta tehtävästä hän siirtyi reserviin kenraalimajurina vuonna 1996.

Eversti Sivula on jatkanut myös reservissä aktiivista työtä tykistön hyväksi mm. Tykkimiehet ry: n puheenjohtaja.

Matrikkelitiedot

• 3857, kenrm ve-ups, s.21.8.36 Helsinki.
• Vht evl Reino S ja Anna Kratz.
• Pso 64 terveydenhoitaja Desiree Ahl­bäck. Lps Petteri ja Hanna.
• Yo Munkkiniemen yhteiskoulu 56, kadk44 57-59, kadkers, kaptk 64, SKK MSL T 69, YPK 78, MPK 80, YJK 91.
• Vrsm Psto/KarPr 57, ruk93.
• Nuorups Psto/KarPr 57, opetups KarTR 59-, opetups 62- ja varapääll RUK 66-67, tstoups 69- ja -esiups PEkttsto 71-, tstoeu PEop-os 74-, PEtekntstol II 76-, ESSIEye-ospääll 79-, JPstokom 81-, PEaset-ospääll 84-, kttark 90-, apulmaavpääll 93-. Evp 96.
• UL hall vj 71-72, Kadettikunnan ja kadettipiirien johtotehtehtävissä 71-, mm vltk pj 96-, SMM kadsäät vltk 84-, SMM sotatrahasto 84-, MATINEn siht 76-79, Vammaskosken teht jhtk 86-91. -KK al ja amki .
• Julk Tietoyhteiskunnan maa­voimat, 95.
• Vänr 57, Itn 60, yli l 63, kapt 66, maj 71, evl 76, ev 84, kemm 94.
• SL KI, SL K, SVR RI, HPM, Sam, KK am, XXX, BeIgLR KI, RanskKAR R. -Asp Helsinki.