 |
 |
 |
4.6.1985 - 1.4.1990 |
| Eversti Reijo Kuusisto toimi vuosina 1975 - 1980 tykistön tarkastajan alaisena Pääesikunnan kenttätykistötoimiston päällikkönä. Näinä vuosina tehtiin huomattava osa niistä valmisteluista, jotka eversti Kuusisto toteutti toimiessaan tykistön tarkastajana. Hän on ollut palveluksessa lisäksi Kadettikoululla, Pääesikunnan koulutusosastossa, KarPsto:n komentaja ja SatTR:n komentaja.
Eversti Kuusisto käynnisti jo tarkastajakautensa alussa sanomalaitteisiin perustuvan radioliikennekeskuksen eli keskussanomalaitteen kehittämisen. Digitaaliset viestivälineet ja niiden muodostamat järjestelmät loivat perustan, johon voitiin kytkeä kaikki automaattisen tulenkäytön tarvitsemat, digitaalista tietoa tuottavat laitteet, kuten ampuma-arvolaskimet, tulenjohtolaitteet, paikantamisvälineet, lähtönopeustutkat ja sääasemat. Näin muodostui digitaalinen kenttätykistön asejärjestelmä, johon voitiin tarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa liittää uusia, digitaalista tietoa tuottavia ja käyttäviä elementtejä.
Eversti Kuusiston tarkastajakaudella hyväksyttiin hankittavaksi kenttätykistön sotavarustukseen muun muassa sääasemakalusto, laseretäisyysmittarit ja pimeäkiikarit. Niitä hankittiin jääkäriprikaatien ja ylijohdon kenttätykistöyksiköille. Tykkikalustoa parannettiin ostamalla Tampellan 155 K 83-tykkejä ja modernisoimalla 150 H 40-, 122 K 31- ja 152 H 37-tykkejä varustamalla ne uusilla 152 mm:n putkilla, jolloin kantama piteni 15 - 20 prosenttia. Neuvostoliitosta ostettiin 152 K 89 tykkejä.
Suomen kenttätykistö aloitti yhdessä Vammaksen kanssa apumoottorilla varustetun 155 mm:n kanuunan suunnittelun prototyypin valmistamisen ja sen kokeilut. Käyttäjän vaatimukset laadittiin joulukuussa 1988. Tykinputken pituus oli 52 kaliiperia ja kantama onteloperäisellä ammuksella 25 km, perävirtausammuksella 30 km ja pitkänkantaman laukauksella 40 km. Eversti Kuusisto joutui tekemään kirjallisen selvityksen uudesta tykkihankkeesta, koska puolustusvoimain komentaja ja puolustusministeriö eivät tienneet ennalta uuden tykin suunnittelusta ja kokeilusta. Kuusiston hanke kuitenkin meni läpi, kun uusi apumoottorilla varustettu 155 mm:n kanuuna hyväksyttiin 155 K 83:n jatkokehittelyksi. Ampumatarvikkeiden kehittämisen painopiste oli erikoisammusten valmistamisessa ja hankinnoissa. Ranskasta hankittiin perävirtausammuksia ja Vammakselle lisenssi niiden valmistamiseksi kotimaassa. Myös herätesytyttimet 122 mm:n ja 130 mm:n tykeille hankittiin Ranskasta.
Lähes kaikki kenttätykistön ohjesäännöt ja oppaat piti uusia uuden tekniikan ja reaaliaikaisen tykistöjärjestelmän käyttöönottamista ja kouluttamista varten. Majuri Jouko Alasjärvellä - tulevalla tykistön tarkastajalla - oli tässä työssä merkittävä osuus.
Eversti Kuusiston kaudella painopiste oli uusien menetelmien sekä materiaalin ja kaluston kouluttamisessa. Tällöin voitiin ampumaleireillä Rovajärvellä muodostaa kahden prikaatin ja armeijakunnan tykistöjärjestelmät ja harjoitella niiden keskitettyä tulenkäyttöä. Kuusiston kauden lopussa käytössä oli lähes reaaliaikainen, automaattinen yhtymien tykistöjärjestelmä. Sen tehokkuus parani vielä, kun yhtymän viestijärjestelmä (YVI) tuli käyttöön. Tykkikohtaiset paikantamis- ja suuntaamislaitteet, panssaritykistö ja tiedustelulennokit jäivät hankkimatta määrärahojen puuttumisen vuoksi.
Eversti Kuusisto totesi, ettei kenttätykistön tarkastajan mielipiteitä otettu riittävästi huomioon, kun puolustusvoimiemme rauhanajan organisaatioita uusittiin 1980-luvulla. Vain Satakunnan Tykistörykmentti oli riittävän suuri yksikkö tehokkaaseen kouluttamiseen. Organisaation uudistamisen yhteydessä kenttätykistöstä siirrettiin 10 % upseereista ja 30 % toimiupseerista muihin tehtäviin, mikä luonnollisesti heikensi kenttätykistön koulutusta.
Eversti Kuusisto tunnettiin ammattitaitoisena, jämeränä ja päättäväisenä tykistön tarkastajana. Hän osasi alaisineen kehittää reaalisesti aselajin menetelmiä, materiaalia ja välineitä sekä panna riittävästi painoa tärkeään koulutukseen sen kaikilla tasoilla. |
| |
Matrikkelitiedot |
Kuusisto, Reijo Jaakko;
- 3525, ev ye-ups, s.18.3.34 Ilmajoki.
- Vht sotmest Arvo K ja Helmi Ruostetoja.
- Pso 59 lehtori Seija Setkänen. Lps Anu, Jari ja Riku.
- Yo Ilmajoen yhteiskoulu 53, kadk40 54-56, yliupsk 59, kaptk 61, SKK MSIY 67, YPK 77, MPK 82, YJK 88. Vrsm Psto/PsPr 54, ruk81.
- Nuorups, Psto/KarPr 56-59, AuKvljoht 59 ja ptrinpääll sij PohmTR 60-62, opetusups KadK 62-65, tstoups ja -esiups PEkoul-os 67-73, kom PKarPsto 73-76, kttstopääll PE 76-80, kom SatTR 80-85, kttark 85-90. Evp 90.
- Asiamies Maanpuolustuksen Tuki ry 90-97.
- Ilmajoen sk sotpojat 41-45.
- Ktsäät hall/vltk 76-.
- Vänr 54, ltn 57, ylil 60, kapt 63, maj 68, evl 73, ev 80.
- S1- K, SL RI, Js mm, Sam, Mpm mk, Kotijr, SR, Spoikar, Tkm mmksk.
- Asp Espoo.
|
|
|
|
|
 |